Politiikka on monenlaisia kuvioita täynnä, minkä tämän tekstin lukija varmasti tiedostaakin. Pitäen tämän mielessä, karkeasti arvioisin toiveiden ja tavoitteiden olevan tämän päivän nuorilla melko samat, mitä aikaisemmilla ikäpolvilla. Haluamme voida fyysisesti ja henkisesti hyvin, rakastaa, kokea turvallisuuden tunnetta sellaisina kuin olemme ja kokea itsemme merkityksellisiksi päätöksenteossa. Todellisuudessa joudumme tiedostamaan sen, että nuorten pahoinvointi ja tulevaisuuspessimismi ovat sitkeitä haasteita.

Väitän, että useasti halutaan selkeitä ja nopeita ratkaisuja, joilla voidaan ratkoa ongelmaa kuin ongelmaa. Olen politiikassa huomannut asioiden olevan vähän liian useasti näin. Ensin meidän täytyy tiedostaa jonkin yhteisön nuorten ongelmat, joista tulevaisuuspessimismi ja pahoinvointi ovat vain esimerkkejä. Mitkä ovat niitä syitä, jotka aiheuttavat näitä ongelmia? Kun nämä ovat tiedostettu täytyy nuorilta kysyä, miten näihin asioihin voidaan vaikuttaa. Tässä vaiheessa täytyy päätöksenteossa tehdä realistiset tavoitteet nuorten kanssa.

Pidän tärkeänä sitä, että nuorisovaltuustot ja puolueiden nuorisojärjestöt ovat vahvasti läsnä kunnallisessa päätöksenteossa sekä sitä, että nuorille luodaan eri vaikuttamisen polkuja. Politiikka itsessään ei ole kuitenkaan ainut tapa saada nuoria mukaan. Nuori voi kiinnostua yhteisistä asioista myös urheiluseuratoiminnan tai kulttuuritoiminnan kautta. On hyvä siis pitää tätäkin puolta elinvoimaisena kokonaisuuden kannalta.

Santeri Salonen