Ruotsin aika eurooppalaisena suurvaltana päättyi Suureen Pohjan sotaan, konfliktiin jonka aikainen miehitys tunnetaan Suomessa nimellä “isoviha”. Ruotsin armeijan hävittyä Pietari Suuren Venäjälle Pultavan taistelussa, oli maan pakko taipua rauhaan joka astui voimaan 1721. Ruotsi joutui rauhassa luopumaan Baltian alueen, lähinnä Viron ja Latvian omistuksesta, sekä Inkerinmaasta, jonne Pietari Suuri alkoi rakentamaan Venäjän uutta pääkaupunkia, Pietaria. Osa kaupungin rakentajista oli isovihan aikaisia sotavankeja.
Ruotsin valtakunnan tappio Suuressa Pohjan sodassa heikensi kuninkaan valtaa. Osana eurooppalaisen parlamentarismin historiaa, Ruotsissa aatelisten ja porvarien muodostamien yläsäätyjen valta kasvoi suhteessa monarkiaan. Uuden esiparlamentaarisen järjestelmän suurin jakolinja oli kahden puolueen, Hattujen ja Myssyjen välillä. Siinä missä myssyt kannattivat rauhanomaista suhtautumista idänsuhteissa, hatut kannattivat sotilaallista revanssia tsaarin Venäjää vastaan. Tilanne eskaloitui, kunnes vuonna 1738 Hatut saavuttivat enemmistön valtiopäivillä. Ruotsissa alettiin suunnitella itään suuntautuvaa sotaretkeä.
Hattujen sota alkoi heinäkuussa 1741. Hattupuolueen kannattajat olivat uskoneet nopeaan voittoon, jossa Ruotsin yhdistyneet maavoimat ja laivasto olisivat voittaneet määrällisesti suuremmat venäläisjoukot. Huono sotasuunnittelu ja laivastossa riehuneet kuume-epidemiat johtivat kuitenkin tilanteeseen, jossa ruotsalaisten suunnitelmat kokivat katastrofaalisen epäonnistumisen: oli lähdetty soitellen sotaan. Sotaonnen käännyttyä nykyisen Suomen alue joutui jälleen venäläisten miehittämäksi. Miehitysaikaa on kutsuttu Suomessa “pikkuvihaksi”.
Venäläisten yhdistetyt maa- ja ilmavoimat hyökkäsivät helmikuussa 2022 itsenäisen Ukrainan alueelle. Miehitysjoukot saattavat lähiviikkoina siirtää taistelut myös Pultavaan, jossa Ruotsi kärsi pohjan sodan ratkaisevan tappion vuonna 1709. Venäjän sota on kuitenkin saamassa Hattujen sodan piirteitä. Sotasuunnitelmat ovat olleet epärealistisia, armeijan huolto surkeaa ja vastustava liittouma ylivoimainen. Länsimaisten pakotteiden lisäksi vastassa on itsenäisen Ukrainan 40-miljoonainen kansa. Luottoluokittaja Fitchin mukaan Venäjän valtio saattaa joutua konkurssiin jo alkavan kevään aikana. Venäjän kolonnat ovat jumissa ja epäillään että armeijan modernisaatioon ohjatut varat ovat huvenneet korruptioon. Nopeaan geopoliittiseen voittoon tähdännyt operaatio uhkaa muodostua sosioekonomiseksi katastrofiksi.
Niin sisä- kuin ulkopoliittinenkin aggressio on huono motiivi poliittiselle toiminnalle.
Oskari Maunuksela
Kirjoittaja on Turun Demariopiskelijat TOSYn puheenjohtaja
Lue lisää: