Meille suomalaisille sananvapaus on taatusti asia, jonka otamme itsestäänselvyytenä. Vapaus kritisoida päättäjiä, keskustella harjoittamastaan uskonnosta tai oikeus kokonaisuudessaan vain jakaa mitä vain omaamiamme ajatuksia muiden kanssaeläjiemme kanssa. Nämä oikeudet ovat monille maailman kansoille vain kaukaista unelmaa. Vaikka täysin uskon sananvapauden olevan kiistaton oikea tie eteen päin, on mielestäni surullista nähdä kuinka useat pitävät tätä oikeutta pilkkanaan ja sananvapauteen verhoutuen suorasti tai epäsuorasti tietoisesti satuttavat muita.
Sananvapaudesta puhuttaessa, on mielestäni erityisen tärkeää korostaa median vastuunkannon tärkeyttä ja lehdistönvapautta. Kotimaassamme, näen suurena sanan- ja lehdistönvapautta mahdollisesti uhkaavana tekijänä erinäisten tiedotusvälineiden yritykset kilpailla paljon nopeampaa sosiaalisen median uutistarjontaa vastaan. Tavanomaisille tiedotusvälineille, esimerkiksi sanomalehdille ja uutislähetyksille, on aina ollut oleellista välittää ihmisille tietoa mahdollisimman nopeasti. Luonnollisesti, shokeeraavan asian tapahtuessa, asiasta ensimmäiseksi uutisoiva taho myös saa eniten huomiota. Vuosien saatossa, tämän ilmiön ympärille kehittynyt kilpailu on aika-ajoin riskeerannut uutisten todelliset faktat sensaatiomaisuuden vuoksi. Vaikkei tämä ilmiö ole onneksi päässyt vielä Suomessa samoihin mittoihin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, on tilanteemme viime vuosina muuttunut hälyttävästi.
Sosiaalinen media haastaa toimintaympäristönä
Viime vuosikymmenen aikana räjähdymäisesti lisääntynyt sosiaalisen median käyttö luo entistä enemmän samankaltaisen sektorin kilpailua näille tavanomaisille tiedotusvälineille. Erona kuitenkin se, että sosiaalisen median sisällöntuottajia ei koske minkäänlainen journalistinen etiikka. Tämän etiikan puuttuminen nopeuttaa sisällöntuottoa huomattavasti, mutta myös mahdollistaa täysin virheellisen tiedon levittämisen. Tavanomaisen median kilpaillessa näiden käytäntöjen kanssa, on myös journalistisen etiikan periaatteetteita yhä useammin laiminlyöty.
Sanan- tai lehdistönvapauden loistavana esimerkkinä voidaan mielestäni käyttää edellä mainittua Yhdysvaltoja. Tämä maa, joka ainakin itse haluaa aina määritellä itsensä ”maailman vapaimmaksi”, todella näyttäytyy vapaana, ainakin mediansa suhteen. Haluankin tämän itse vapauden kyseenalaistamisen sijaan kyseenalaistaa maan lehdistön toimintaperiaatteet. Esimerkiksi, tällä hetkellä Yhdysvaltojen suurimpana uutisverkostona toimiva Fox News on suomalaisiin uutisiin tottuneena suorastaan naurettavaa katsottavaa. Heidän uutislähetyksensä kyllä kertovat maan tapahtumista ja välittävät tietoa katsojilleen, mutta tämä tieto esitetään täysin tietoisesti vääristetystä näkökulmasta käsin. Kyseinen uutistoimitus tuntuu toimivan miltei puhtaasti republikaanisen puolueen poliittisen propagandan välineenä. Uutisankkurit alati vapaasti haukkuvat demokraatti puolueen päätöksiä ja luonnollisesti kehuvat republikaaneja. Tottakai peilatakseen Fox News verkostoa, paljon katsottu CNN uutisverkko esittää uutisensa usein demokraatti puolueelle suopeassa valossa ja avoimesti mollaa republikaaneja. Suomen uutisten toimiessa Yhdysvaltoihin verrattaessa hyvinkin objektiivisen tiedon pohjalta, on tätä Yhdysvaltojen avointa sanasotaa hankala seurata nauramatta. Toisaalta, sääliksi käy niitä ihmisiä, joiden täytyy näiden uutisten varassa elää ja koettaa jotain paikkansa pitävää tietoa niistä tulkita. Yhdysvaltojen media todella on vapaa. Vapaa kertomaan yleisölleen mitä tahansa, mistä tahansa haluamastaan näkökulmasta ja vapaa toimimaan puolueiden propagandakoneistona, ilman minkäänlaisia ongelmia.
Uutisten tulisi olla puolueettomia
Tulisi olla ilmiselvää, että uutisten tulisi pyrkiä pysymään täysin puolueettomina ja toimia puhtaasti neutraaleina tiedonvälittäjinä. Ikävää huomata tämän olevan vielä nykypäivänä kiistanalaista.
Puhuttiin sitten Suomen tai Yhdysvaltojen mediasta, ei kuitenkaan itse sananvapautta tulisi millään lailla rajoittaa. Sananvapaus on eräs kansakuntamme ja demokratiamme kulmakiviä ja sen rajoittaminen myös murentaisi näitä. Pikemminkin uskon, että journalistisen etiikan periaatteta tulisi harjoittaa entistä tinkimättömämmin, vaikka se johtaisi marginaalisesti hitaampaan tiedonvälitykseen. Kuten aiemmin jo mainitsin, tilanne Suomalaisessa mediassa on vielä toistaiseksi paljon parempi kuin esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa. Pelkoni kuitenkin on, että tämä Yhdysvaltojen harjoittama ”uutisointi” tulee joskus vielä leviämään laajalti myös muualle maailmaan.
Teo Rautio