Salaliittoteoriat – tappavan koukuttavia tarinoita - Debatti

Salaliittoteoriat – tappavan koukuttavia tarinoita

Kategoria: Jutut
Rullaa alas
Lukuaika: 4 minuuttia

Kalle Virtanen

Salaliittoteoriat ovat koukuttavia kertomuksia, joilla voi olla monia tavoitteita. Ne rakentuvat ajatukselle salaliittolaisista, joilla on halu salata asioita ja ohjata harhaan ihmisiä, jotta he voivat toteuttaa omia itsekkäitä ja pahantahtoisia tavoitteitaan. Toimijat ovat yleensä salaliittoteorioissa hyvin vaikutusvaltaisia ja hyvin organisoituneita. Osa salaliittoteorioista on varsin harmittomia, mutta osa taas hyvin vaarallisia. Jokainen voi miettiä riskejä, joita syntyy, jos lapsia ei rokoteta tai äärioikeistolainen ajattelu yleistyy maailmassa.

Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimushankkeena toteutetussa sisältösekaannuksen selviytymisoppaan osana käsitellään salaliittoteorioita. Salaliittoteorioiden mukaansatempaavuudelle on monia syitä.

Salaliittoteoriat selittävät yksinkertaisesti vaikeita ja monimutkaisia asioita ja antavat ihmisille hallinnan tunnetta. Ne toimivat näin käyttäen uskontoon verrattavissa olevia vaikutuskeinoja.

Argumentointi salaliittoteoreetikkoa vastaan on vaikeaa, koska ihmiselle tulee helposti sellainen olo, että hänen uskomuksiinsa yritetään vaikuttaa. Tunteet ajavat tällöin argumentaation yli.

Salaliittoteoriat auttavat myös traagisten asioiden tai kriisien käsittelyssä, kun negatiiviset tunteet voi kohdistaa johonkin konkreettiseen toimijaan. Esimerkiksi terrori-iskua voi olla helpompi käsitellä, kun salaliittoteoria antaa selvän kohteen, jota vihata.

Salaliittoteorioiden vahvuus piilee myös niiden kyvyssä puhutella ihmisiä syvästi, vahvoilla tarinoilla. Ne saavat toimintavoimaansa ihmisten ajatuksista ja aatteista. Ihmiset ottavat helposti huomioon vain asioita, jotka vahvistavat hänen omia uskomuksiaan, koska ihmismielen kyky muistaa asioita on rajallinen. Tällaista ajattelua kutsutaan vahvistusharhaksi.

Toinen ”ajatusvinouma” on yliluottamusharha. Salaliittoteoriat pyrkivät selittämään yksinkertaisesti asioita, joten lukijalle saattaa tulla olo, että muutamia artikkeleita luettuaan hän tietää jo asiasta paljon. 

Yliluottamusharhaa ilmenee myös jokapäiväisessä elämässä kuten YLE:n jutusta selviää. Mitä vähemmän ihminen tietää asioista, sitä enemmän hän uskoo tietävänsä.

Yleisesti salaliittoteorioita ilmenee eniten maissa, joissa valtion poliittinen järjestelmä pimittää tietoja ja lehdistö ei ole riippumaton. Voimattomuutta kokevat ihmiset pyrkivät siis hallitsemaan epätietoutta.

Minkälaiset ihmiset hairahtavat todennäköisemmin salaliittoteorioihin?

Sisältöselviytymisoppaasta käy ilmi, että ihmisen luonteella on myös merkitystä salaliittoteorioihin pariin hakeutumisella. Ihmiset, jotka pitävät pulmien ratkaisusta ja älyllisestä pohdinnasta saattavat herkemmin hakeutua myös tiedon äärellä, johon he eivät luota. He siis jäävät pyörittelemään teorioita.

Varsinaisesti salaliittoteorioihin uskovia ihmisiä kuitenkin liittävät yhteen muut tekijät. He luottavat heikommin muihin ihmisiin ja politiikkaan sekä ovat narsistisempia. He haluavat erottua muista ja saavat merkityksellisyyden ja erityisyyden tunteita salaliittoteorioista. Mieti itse, miltä sinusta tuntuisi, jos tietäisit varmasti, että Yhdysvaltain presidentti onkin liskomies?

On myös muita psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat todennäköisyyteen uskoa salaliittoteorioita. Adelainen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan muun muassa harhaluuloihin taipuvuudella, koetun stressin määrällä, skitsotyyppisillä personaallisuustekijöillä ja ihmisen ajattelutavoilla oli vaikutusta salaliittoteorioihin uskomisessa. Analyyttinen ajattelu vähensi uskoa salaliittoteorioihin, kun taas intuitiivinen tai kokeellinen ajattelutapa lisäsi riskiä. Myös korkealla koulutuksella oli mahdollinen yhteys heikompaan uskoon salaliittoteorioihin.

Mitä vaikutuksia salaliittoteorioilla on?

Salaliittoteoriat vaikuttavat monin keinoin ihmisiin ja pyrkivät muokkaamaan heidän ajatteluaan. Kentin yliopiston tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin vanhempien halukkuutta rokottaa lapsiaan. Ne vanhemmat, jotka uskoivat salaliittoteorioihin, olivat vähemmän halukkaita rokottamaan lapsiaan kuin ne, jotka eivät uskoneet teorioihin. Tutkimuksessa testattiin myös altistaa vanhempia salaliittoteorioita tukevalle sisällölle. Verrokkiryhmään verrattuna salaliittoteorioille altistettujen vanhempien halut rokottaa lapsiaan laskivat.

Rokotteet ovat vähentäneet huomattavasti lapsikuolleisuutta. Kuva: HeungSoon / Pixabay.

Äärioikeiston keskuudessa liikkuu myös monia salaliittoteorioita. Yksi tunnetuimmista lienee valkoihoisten kansanmurhan teoria. Teoriassa valkoihoisten väitetään kohtaavan sukupuuton, pakotetun, muihin ”rotuihin” sulautumisen kautta. Teorian elementtejä on noussut esiin monien massamurhaajien manifesteissa. Esimerkiksi massamurhaaja Anders Breivikin manifestin voi nähdä viittaavan teoriaan.

Salaliittoteorioilla voi siis olla vakavia vaikutuksia.

Mikä rooli sosiaalisella medialla on salaliittoteorioissa?

Sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät merkittävää valtaa sosiaalisen median verkostojensa kautta. Brittilehti Guardianin mukaan sosiaalisen median vaikuttajat ovat yksi pääsyyllisistä koronaan liittyvän disinformaation levittäjinä. Esimerkiksi brittilaulaja ja räppäri M.I.A. on epäillyt 5G-verkkojen tuottavan koronan kaltaisia oireita ja näyttelijä Woody Harrelson on taas väittänyt koronaepidemian alkaneen 5G-verkon asennuksista Kiinassa. Nyrkkeilijä Amir Khan on taas väittänyt viruksen olevan ihmisten luoma. 

5G-verkkoon liittyviä terveysriskejä ei ole kuitenkaan voitu todistaa. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelema fyysikko ja syöpätutkija David Robert Grimes toteaakin, että radioaallot, joita 5G-verkko käyttää eivät ole ionisoivia, eivätkä ne voi täten aiheuttaa vahinkoa DNA:han ja aiheuttaa soluvahinkoja. Esimerkiksi auringon ultraviolettisäteily on vaarallisempaa.  Teoria siitä, että ihminen olisi luonut viruksen on sekin ehditty jo kumota.

Sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät merkittävää valtaa sosiaalisen median verkostojensa kautta. Kuva: Ascannio/Shutterstock.com.

Näillä salaliittoteorioilla on kuitenkin potentiaalista kannattajakuntaa. Guardianin mukaan kolmasosa briteistä ei voi sulkea pois yhteyttä 5G-verkkojen ja koronaviruksen välillä. Salaliittoteoria on ilmeisemmin johtanut myös tekoihin, koska 5G-verkkojen tukiasemia on sabotoitu ja teleoperaattoreilla työskentelevien töitä on vaikeutettu.

Amerikkalaisen ajatushautomo Pew Research Centerin mukaan taas lähes kolmasosa amerikkalaisista uskoo, että koronavirus olisi tehty laboratoriossa.

Salaliittoteoriat leviävät tehokkaasti

Yhdysvaltalaislehti Washington Postin mukaan USA:n ulkoministeriön julkaisemattoman tutkimuksen mukaan Twitterissä oli julkaistu noin 2 miljoonaa twiittiä, jotka levittivät salaliittoteoreettisia näkökulmia viruksesta USA:n ulkopuolella kolmen viikon aikana, kun virus alkoi levitä Kiinasta.

Viime aikoina onkin keskusteltu paljolti siitä, miten sosiaalisen median alustat pyrkivät ehkäisemään disinformaation leviämistä alustoillaan. Talouslehti Forbesissa todetaankin, että esimerkiksi Facebook on ollut viime vuosina kovan pyörityksen keskellä Cambridge Analytican sotkun vuoksi, Venäjän valtion sponsoroimien disinformaatiokampanjoiden takia ja mainoksen kohdentamiseen liittyvien kysymysten vuoksi. 

Forbes uutisoi tammikuussa, että Facebook ilmoitti ryhtyvänsä poistamaan tekoälyllä manipuloituja videoita ja kuvia, jotka levittävät disinformaatiota. Uusinkaan rajoitustoimi ei kuitenkaan poista kaikkia porsaanreikiä.

Disinformaation ja valeuutisten leviämiseen sosiaalisen mediassa tapahtuvalla mainostamisella on pyritty myös puuttumaan vuoden 2018 lokakuussa EU:n johdolla allekirjoitetulla sosiaalisen median ja mainostajien itsesääntelysopimuksella. Sopimuksen allekirjoittivat tuolloin Facebook, Twitter, Google, Mozilla, mainostajat ja mainosteollisuus. Microsoft liittyi sopimukseen toukokuussa 2019.

Toimet eivät ole kuitenkaan olleet riittäviä, koska politiikan erikoislehti Politicon mukaan Euroopan komissio vaatii lisätoimia sosiaalisen median alustoilta mainoksien avulla leviävän disinformaation vastaiseen taisteluun. Alustat eivät ole päästäneet tutkijoita analysoimaan tehtyjä rajoitustoimia, joten niiden tehokkuutta on todellisuudessa vaikea arvioida. 

Perinteiselläkin medialla on tosin myös rooli disinformaation ja salaliittoteorioiden levittämisessä ja ylläpitämisessä, koska sillä on tapana luoda tasapuolinen keskusteluareena eri näkökantojen esittämiselle. Jos rokotuskriittisen annetaan keskustella lääketieteen pitkäaikaisen tutkijan kanssa, voi syntyä kuva, että keskustelijat olisivat jollain tavalla tasavertaisia. Kyse on tasapuolisuusharhasta. Salaliittoteorioiden käsitteleminen lehdistössä saattaa myös luoda virheellisen kuvan teorioiden suosiosta todetaan COMET-tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston sisältösekaannuksen selviytymisoppaassa.

Salaliittoteoriat vastaavat vaikeisiin ja monimutkaisiin kysymyksiin yksinkertaisesti ja vetoavasti. Ne leviävät tehokkaasti ja saavat ihmiset myös toimimaan niiden mukaan. Muun muassa epäluottamus ja voimattomuus saavat tarttumaan niihin tutkitun tiedon sijasta. Niiden hallitseminen vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä.

Salaliittoteorioiden tulevaisuus riippuu monesta asiasta. Esimerkiksi siitä, miten yhteiskunnissa rakennetaan luottamusta ja opitaan hallitsemaan disinformaatiota.

Kalle Virtanen on Debatin vastaava toimittaja, joka on kiinnostunut informaatiovaikuttamisesta ja sen vaikutuksista kansainväliseen järjestelmään.

Artikkelin pääkuva: Creatifolio/Shutterstock.com.

Avainsanat: / Kategoria: Jutut

Lisää kirjoituksia