Rokotteet ovat nyt ajankohtaisempi asia kuin viimeiseen viiteenkymmeneen vuoteen. Suomessa rokotteiden ottaminen on pääsääntöisesti helppoa ja maksutonta. Perinteisesti myös rokotuskattavuus on ollut hyvällä tasolla – kukapa nyt ei rokotteita nykyaikana ottaisi. Kuitenkin rokotteiden ottaminen perustuu nimenomaan vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi osa ihmisistä jää vaille rokotteen tuomaa suojaa. Syitä rokottamattomuudelle on monia. Joskus esteenä on viitseliäisyys, toisinaan tiedon puute. Osa ihmisistä myös tekee tietoisen valinnan olla ottamatta rokotetta.
Maaliskuun COVID-19 -rajoituksia vastustavat mielenosoitukset ovat keränneet paljon huomiota mediassa. Liikkeellä näyttää olevan sekalainen joukko ihmisiä, niin äärioikeistolaisia, rokotekriitikkoja, salaliittoteoreetikkoja kuin vaihtoehtohoitojen tarjoajiakin. Tavallista, lähdekriittisyyttä harrastavaa maskin ja etäisyyden pitäjää saattaa kummastuttaa, miten näin erilaiset tahot ovat oikein löytäneet toisensa yhteisestä mielenosoituksesta. Aihetta tarkastelemalla niin kansainvälisesti kuin historiankin kautta paljastuu, että kyse ei ole aivan poikkeuksellisesta, kuten ei uudestakaan ilmiöstä.
Rokotekriittisyyden historia
Tarkastellaan aluksi rokotevastaisuutta ja sen historiaa Suomessa. Rokotevastaisuus liittyi vahvasti vegetaristiseen liikehdintään. Sata vuotta sitten Suomessa otettiin mallia kansainvälisestä liikehdinnästä ja alettiin perustaa luonnonmukaisuuteen kehottavia vegetaristisia yhdistyksiä (1&2). Vaikutteita otettiin ulkomailta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa spiritualismi, homeopatia, vesiterapia ja luonnonlääketiede loivat otollisen ympäristön rokotevastaisuudelle yhdessä liberalismin aatteen kanssa. Myös eläinsuojelu-, raittius-, työväen- ja naisten oikeuksien liikkeissä, protestanttisissa herätysliikkeissä, teosofisen ja spiritualistisen liikkeen sekä erilaisten vaihtoehtoisten parannusliikkeiden piirissä rokotevastaisuus herätti vastakaikua (1). Ytimessä oli selkeästi yksilön vapaus, jota rokottaminen loukkaa. Onhan se valtion puuttumista ihmisen kehoon, joka saattaa kaiken lisäksi vahingoittaa ihmistä.
Nykyaikaista rokotevastaisuutta on tutkittu vähän, mutta kiinnostus aihetta kohtaan on lisääntymässä. Tällä hetkellä Turun ja Tampereen yliopistojen yhteisessä hankkeessa ”Terveys, tieto ja asiantuntijuus: vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykypäivään” nelihenkinen tutkimusryhmä tarkastelee vaihtoehtohoitojen käyttöä ja rokotekriittisyyttä sekä niihin liittyvää koululääketieteen kritiikkiä. Rokotevastaisuutta on tutkittu myös rokottamattomien lasten vanhempien kautta, esimerkiksi Johanna Nurmen ja Suvi Salmenniemen julkaisussa ”Konfliktien välttelyä ja piiloon hakeutumista – Rokotekriittisten vanhempien vastustustaktiikat” (3). Nurmen ja Salmenniemen mukaan rokotuskattavuus Suomessa on korkea. Rokotteiden kritiikki kohdistuu yleensä niiden turvallisuuteen ja tehokkuuteen. Tässä tutkimuksessa voi havaita selkeitä eroja sadan vuoden takaisessa lehdistössä käytyyn keskusteluun. Esimerkiksi avointa vastarintaa ei heidän tutkimuksessaan esiinny. Harvinaista näkyvää vastarintaa rokotuksia vastaan 2000-luvulla edustavat Suomessa ammattiyhdistysliike Tehyn vastustus hoitajien pakkorokotuksia kohtaan sekä Rokotusinfo ry:n sikainfluenssaepidemian rokotusten vastustamiskampanjan muodossa vuosina 2009–2010.
Suomessa aiemmin vallinneesta rokotevastaisuudesta on yhä jäljellä kaipuu oman kehon ja terveyden hallintaan, vaikka kansanterveyden kustannuksella. Vastarintaa oikeutetaan samanlaisilla argumenteilla omasta ajattelusta ja oman tien kulkemisesta sekä oikeudesta harkintaan kuin sata vuotta sitten. Nykyaikaiseen rokotevastaisuuteen liittyy myös eräänlaista feminististä ajattelua, jossa moderni lääketiede edustaa maskuliinista tiedeuskovaisuutta, jonka vastustamisen voi nähdä emansipaationa ja voimaantumisena. Toisinaan rokotevastaisuus on nähty myös antikapitalistisena ja henkilökohtaista vapautta tuovana kamppailuna, jossa vastustetaan paitsi rahan ja lääkeyhtiöiden valtaa, myös vallitsevaa poliittista ilmapiiriä (3). Rokotevastaisuuden avulla voidaan nykyään rakentaa myös äitiyttä, ainakin aiempaa näkyvämmin sosiaalisen median luoman uudenlaisen mediatoimijuuden kautta.
Uuden tilanteen edessä
Kuva: Pixabay
Moni asia on kuitenkin uuden tilanteen myötä muuttunut puolentoista vuoden aikana. COVID-19-pandemia näyttää laukaisseen melkoisen näyttävän julkisen vastarinnan rokotevastarinnan Suomeen. Mielenosoituksissa ja pandemiatoimien vastustuksessa kovin vähäiselle huomiolle on jäänyt se seikka, ettei ketään voi pakottaa ottamaan rokotetta. Tartuntatautilaki ei salli rokotuksia COVID-19 kaltaisessa tilanteessa. Pakkorokotuksen nähdään rajoittavan itsemääräämisoikeutta ja yksilön vapautta. Pakon sijasta rokotetta lähdettäisiin edistämään kannustuksen ja palkkioiden keinoin.
Vastentahtoisia ihmisiä olisi hyvin vaikea muutenkin saada pakotetuksi rokotteiden piiriin. Rokotusvastainen vaihtoehtohoitojen ja ”vaihtoehtopolitiikan” yhteisö on jo nyt innolla vastaanottanut poliisin toimia reviteltäväksi vaihtoehtomedioissa ja tällä tavoin hankkinut näkyvyyttä itselleen ja agendalleen. Samalla yrittäjä on saanut itselleen mainosta ja uusia asiakkaita oikeistolaisten rokotekriittisten joukosta. Finnairin lennolla pähkinöitä syönyt hyvinvointiyrittäjä ja verkostomarkkinoija sai paljon uutistilaa tempauksellaan ja nostettiin vieraaksi muun muassa perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaan Milad Sardadin ylläpitämän vlogin vieraaksi. Vaihtoehto-oikeiston ja hyvinvointiyrittäjien epäpyhä allianssi selvästi toimii.
Vaikutteita otetaan myös kansainväliseltä puolelta, esimerkiksi Helsingin mielenosoitukseen malli otettiin Saksasta. Suomalaiset tahot ovat verkottuneet hyvin muutenkin. Saksasta käsin on järjestetty mielenosoituksia ympäri maailmaa, jopa 42 maassa. Saksassa tilaisuuksissa on ollut esimerkiksi vegaanisten keittokirjojen kirjoittaja, salaliittoteoreetikko ja äärioikeistolainen puhuja.
Tämän allianssin ytimessä ovat raha ja näkyvyys. COVID-19 luo paljon pelkoja, joita hyvinvointiteollisuuden harmaalla alueella liikkuvat toimijat voivat käyttää hyväksi. Esimerkiksi vaihtoehtohoitojen mainostaminen Youtubessa ja Instagramissa on nelinkertaistunut. Erityisesti Yhdysvalloissa vaihtoehtohoidot ovat iso, jopa 34 miljardin dollarin bisnes, sillä luottamus valtiota kohtaan on heikkoa. Lääketeollisuus myös lobbaa aggressiivisesti ja saattaa nostaa vanhojen, helposti valmistettavien lääkkeiden hintaa kohtuuttomasti, sekä tuottaa epäluotettavia testituloksia lääkkeistään.
Vaihtoehtolääketeollisuus on kuitenkin vielä huonompi testaamaan omia tuotteitaan. Tältä suoranaiselta puoskaroinnilta ei aina suojaa edes koulutus tai älykkyys, esimerkiksi Steve Jobsin elämä saattoi päättyä ennenaikaisesti hänen turvauduttuaan vaihtoehtolääketieteeseen leikkauksen sijaan.
Kohti rokotemyönteisyyttä
Rokotekriittisyys ei ole syntynyt tyhjästä. Ihmisellä on tarve vastustaa kasvotonta koneistoa ja byrokratiaa, lääketeollisuutta ja globalisaatiota, ja saada tällä tavoin hallinnan tunne elämäänsä. Tähän tarpeeseen vaihtoehtohoitoja tarjoava teollisuus iskee. Tarjoamalla näennäinen ”vaihtoehto” lääketeollisuuden rokotteille ja hoidoille, syntyy illuusio omasta valinnasta ja hallinnasta. Samaan pelkoon iskee myös äärioikeisto: tarjoamalla ”poliittisen” vaihtoehdon koronatoimenpiteille, ihminen kokee pystyvänsä valitsemaan oman tapansa reagoida pandemiaan. Samalla vaihtoehtolääketeollisuus saa korvauksen ja äärioikeisto-salaliittoteoreetikko näkyvyyttä sekä poliittista pääomaa itselleen. Joskus nämä kaksi hyötyä hyödyttävät samaa henkilöä. Kärsijöinä olemme me kaikki samassa bakteriologisessa todellisuudessa elävät ihmiset niin terveyden kuin taloudenkin näkökulmasta kriisin pitkittyessä.
Mikä siis avuksi? Paras apu on koulutus, erityisesti lähde- ja mediakriittisen tietoisuuden lisääminen jo peruskoulussa. Toinen on ihmisen osallisuuden lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Merkityksellisyyden ja hallinnan kokemuksen saaminen vähentää tarvetta osallistua epämääräiseen vaihtoehtotoimintaan. Kolmas on palvelumuotoilun parantaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ihminen on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon – ystävällinen ja ymmärtävä palvelu jo neuvolasta lähtien parantaisi huomattavasti rokotekattavuutta kaikkien tautien suhteen. Lopulta kyse on tunteesta, joka kaipaa vastausta yhteiskunnalta. Meidän on yhteiskuntana vastattava tähän tarpeeseen.
Topi Kytölehto
Historian opiskelija
Lähteet:
1. Rytty, Suvi. Anti-vaccinationism from historical perspective in the early 20th-century Finland. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti – Journal of Social Medicine 2019: 56: 215–227. https://journal.fi/sla/article/view/91133
2. History of Anti-vaccination Movements. College of Physicians of Philadelphia. https://www.historyofvaccines.org/content/articles/history-anti-vaccination-movements
3. Nurmi, Johanna; Salmenniemi Suvi. 2019. Konfliktien välttelyä ja piiloon hakeutumista – Rokotekriittisten vanhempien vastustustaktiikat. Hiljainen vastarinta. Tampere University Press.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105311/konfliktien_valttelya_ja_piiloon_hakeutumista.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pääkuva: Pixabay