Asumme Pohjoismaiden kolmanneksi suurimmassa valtiossa niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaan ja Suomi on kulttuurihistoriallisesti kiinteästi osa Pohjoismaita. Pohjoismaalaisuudesta ja pohjoismaisuudesta puhutaan paljon, mutta näiden sanoma jää useasti muun muassa EU-keskustelun varjoon. Mitä pohjoismaalaisuus nykypäivänä tarkoittaa ja miten pohjoismaista yhteistyötä voisi kehittää? Debatti haastatteli kolmea kivenkovaa pohjoismaisten asioiden ja – yhteistyön asiantuntijaa Pohjolan tulevaisuudesta.
Maria Karjalainen, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton liittohallituksen puheenjohtaja (Suomi)
Pohjola-Nordenin nuorisoliitto * Puoluepoliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö * Tavoitteena edistää pohjoismaista yhteistyötä ja luoda kohtaamisia pohjoismaalaisten nuorten välillä * Perustettu vuonna 1976
Troy Kajser, Agenda Magasin -verkkolehden toimittaja (Norja)
Carina Mårtensson, Ruotsin Helsingin suurlähetyksen ministerineuvos (Ruotsi)
Mitä pohjoismainen yhteistyö on?
Pohjoismaisen yhteistyön kulmakivenä on pitkä traditio tehdä ja linjata asioita yhdessä. Pohjoismaiset valtiot eli Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Islanti ovat nykyään erittäin hyvin sopuun tulevia naapureita, joita yhdistää historia sekä yhteiskuntarakenteet.
“Pohjoismaita yhdistää moni asia. Maiden kulttuurit ovat melko samanlaisia, ja Skandinavian osalta myös kieli on hyvin samanlaista. Lisäksi mailla on paljon yhteistä historiaa ja maiden yhteiskunnat muistuttavat paljon toisiansa. Arvot, kuten demokratia, ihmisoikeudet ja vapaus, ovat vahvasti läsnä jokaisessa maassa. Näiden arvojen pohjalta Pohjoismaat voivat yhdessä ulospäin olla edistämässä heille tärkeitä teemoja.
Itselläni on hyvin rakas suhde Pohjoismaihin. – – Oma kiinnostukseni pohjoismaisiin kulttuureihin syntyi yli kymmenen vuotta sitten ja viimeiset viisi vuotta olenkin ollut aktiivisena erilaisissa pohjoismaalaisuuteen keskittyvissä järjestöissä aina paikallistasolta pohjoismaiselle tasolle saakka. Olen päässyt tutustumaan moniin ihmisiin ja luomaan yhteyksiä ympäri Pohjolaa. Koen, että elämä eri Pohjoismaissa on melko samanlaista, jolloin meillä on paljon samaistumispintaa. Toki maiden välillä on myös eroja, ja pitkien välimatkojen myötä maiden sisälläkin löytyy eroja. Kuitenkin perusarvot ovat samat ja yhdessä on mahdollista saada isompia asioita aikaan.” kertoo Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton puheenjohtaja Maria Karjalainen.
Pohjoismaiden neuvosto pohjoismaisen yhteistyön keskiössä
Kuva: Canva.
Tärkein pohjoismaisen yhteistyön instrumentti on Pohjoismaiden neuvosto. Tämä viisijäseninen valtioiden yhteistyöfoorumi on varmasti monelle suomalaisellekin tuttu. Pohjoismaiden neuvosto on alusta pidemmän aikavälin poliittisille suunnitelmille. Vaikka päätökset eivät ole valtioita varsinaisesti sitovia, on neuvosto hyvin tärkeä väline Pohjoismaita koskevien yhteistyöprojektien suunnittelussa.
“Pohjoismaiden neuvosto tekee tärkeää työtä Pohjoismaisen yhdentymisen eteen. Pohjoismaisen yhteistyön yleisalustana se on auttamalla Pohjoismaiden välisten rajoitusten vähentämisessä ja edistämällä kulttuurivaihtoa vienyt Pohjoismaista yhteistyötä oikeaan suuntaan. Se toimii hyvin siinä mihin se on tarkoitettukin – dialogiin. Kuitenkin, merkittävämmän Pohjoismaisen yhteistyön aikaansaamiseksi, erityisesti meille Pohjoismaiseen liittovaltioon positiivisesti suhtautuville, on tärkeää nostaa esille Pohjoismaista yhteistyötä ja puhua Pohjoismaisista asioista julkisesti myös Pohjoismaiden neuvoston ulkopuolella.” linjaa Agenda Magasin lehden toimittaja ja Pohjoismainen unionisti Troy Kajser.
Pohjoismaiden ministerineuvosto puolestaan vastaa osittain Pohjoismaiden hallitusten välisestä kommunikaatiosta. Täällä pohjoismaiset ministerit myös keskustelevat kannoistaan liittyen ajankohtaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi pohjoismaiset EU:n jäsenet tiedottavat toisiaan ajatuksistaan ja YK-asioissa tieto kulkee myös. Virallisen kanavan lisäksi pohjoismaisilla hallituksilla on toimiva dialogi, olen kuullut mainittavan että Arkadianmäeltä on ainakin henkinen puhelinlinja Riksdagshusetille.
“Pääministerin toimisto Tukholmassa ei tiedä tarkalleen milloin traditio Suomen vasta-valitun pääministerin ensimatkan suuntautuminen Ruotsiin alkoi, mutta se on ollut vallitseva tapa jo hyvin pitkään. Se näyttää vahvasti pohjoismaista tahtotilaa valtioiden yhteistyössä.” painottaa Ruotsin Helsingin suurlähetystön ministerineuvos Carina Mårtensson.
Pohjoismaisen yhteistyön tulokset
“Mitä pohjoismaisella yhteistyöllä on sitten oikein saatu aikaan?”, kuulen sinun kysyvän. Paljon hallinnollista yhteneväisyyttä ja näkymätöntä yhteistyötä. Rajavartiolaitoksemme pelaavat yhteen, Pohjoismailla on yhteiset työmarkkinat. Pohjoismaiden sisäistä vaihto-opiskelua on helpotettu ja kansainvälisessä politiikassa Pohjoismailla on selkeästi enemmän voimaa yhdessä kuin yksin, tiivistää Mårtensson.
“Olemme nuorisoliiton puolella viime vuosina halunneet nostaa esille nuorten kokemia rajaesteitä maiden välisessä liikkumisessa ja ratkaisuja niihin. Kun muuttaa toiseen Pohjoismaahan voi esimerkiksi pankkitilin avaamisen kanssa olla vaikeuksia. Yhtenä ajankohtaisena suurempana hankkeena pohjoismaisessa yhteistyössä on ollut yhteispohjoismaisen e-id:n luominen, jolloin tunnistautuminen maiden välillä olisi helpompaa tavallisille ihmisille, jotka muuttavat, opiskelevat tai työskentelevät toisessa Pohjoismaassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii helpottamaan kansalaisten liikkumista maiden välillä ja esimerkiksi jo 1950-luvulla tuli passivapaus voimaan maiden välillä.
Nuorten kannalta liikkuvuuden ja yhtenäisten järjestelmien varmistaminen on tärkeää. Mitä helpompaa eläminen toisessa Pohjoismaassa on, sitä helpommin nuoret myös uskaltavat tehdä sitä. Ulkomaankokemus antaa uusia kokemuksia ja näkemyksiä, vaikka tämä tapahtuisikin ihan naapurissa. Yhtenä nuorille merkittävänä yhteistyömuotona voi nähdä Nordjobb-kausityöohjelman, jonka kautta nuoret voivat saada kesätöitä toisesta Pohjoismaasta. Nordjobbin kautta pääsee kohtaamaan muita pohjoismaisia nuoria, oppimaan pohjoismaisista kulttuureista ja saamaan arvokasta työkokemusta, josta voi olla paljonkin hyötyä nordjobbarikesän jälkeen. Vaikka itse olin nordjobbaamassa vain Ahvenanmaalla asti, kokemus opetti minulle hyvin paljon.” kertoo Karjalainen.
Kuva: Canva.
Nykyisen yhteistyön hankaluudet
Vaikka yhteistyö Pohjoismaiden välillä on sujuvaa, ei se tarkoita etteikö nykymallissa olisi kehitettävää. Esimerkiksi Pohjoismaiden yhteistyön henki on hyvä, mutta yhtenä yhteistyön hankaluutena on sen näkyvyys tavallisille ihmisille. “Mielestäni yhteistyötä (Pohjoismaiden välillä) on enemmän kuin yleisesti ajatellaan.” toteaa Mårtensson. Hän painottaa myös sitä että Pohjoismainen yhteistyö on muutakin kuin valtioiden toimia ja yritys- ja yhdistysyhteistyö Pohjoismaissa on aktiivista.
Pohjoismaisella yhteistyöllä on hankala toimintaympäristö EU:n alla. EU kun on sen jäsenvaltioiden kattojärjestö, joka on tuonut mukanaan lukuisia etuja. Tällöin Pohjoismainen yhteistyö jää hieman limboon. Fennoskandian alueen kehittäminen on taso Euroopan unionin ja valtioiden välillä. Tällainen useamman valtion pitkän aikavälin yhteistyö EU:n sisällä on uutta ja tätä myöten haastavaa. Viralliselle valtioiden Pohjoismaiselle yhteístyölle on kuitenkin tilaa ja sen hyödyntäminen vaatii tahtoa.
“Kun Pohjoismaisesta unionismista puhutaan, EU mainitaan usein suurena esteenä, sillä kaikki Pohjoismaat eivät ole EU:ssa. On kuitenkin tärkeää huomata että tiiviimpi Pohjoismainen yhteistyö, ja jopa liittovaltio, on jäsenmaita hyödyttävää riippumatta EU:sta — — ja jos Norjan ja Islannin EU-jäsenyydestä tulee tulevaisuudessa todennäköisempiä, Pohjoismainen liittovaltio EU:n sisällä voisi antaa Pohjoismaille vahvan poliittisen äänen, olisihan se Euroopan suurimpia valtioita.” muistuttaa Kajser.
Parhaillaan yhteistyö vaikuttaa pliisulta, sillä Pohjoismaat eivät ole vahvasti sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti pitkän aikavälin tavoitteissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa yhteistyöstä olisi kuitenkin hyötyä.
“Pitkällä aikavälillä toivon että Pohjoismaille tulisi edulliseksi liittyä yhdeksi liittovaltioksi. Toivoisin tässä järjestelmässä jäsenmaille vahvaa autonomiaa, mutta esimerkiksi ulko- ja puolustuspolitiikka olisi keskitetty Pohjoismaiselle tasolle. Pohjoismaisessa liittovaltiossa toivoisin ihmisten voivan avartaa tietämystään muista Pohjoismaista, niiden kielistä ja kulttuureista. Menneinä aikoina Pohjoismaiden yhteistyötä on rajoittanut naapurivaltojen intressit. Kansainvälisellä tasolla maamme voivat yhdessä olla vahvoja hyvinvoinnin, demokratian ja tasa-arvon puolestapuhujia.” toivoo Kajser.
Pohjoismainen liittovaltio
Pohjoismaisessa yhteistyössä on aina puhuttu aina enemmän tai vähemmän myös pohjoismaisen liittovaltion valtion mahdollisuudesta. Unionistit korostavat Pohjoismaiden samanlaisuutta ja ehdottavat että lyöttäytymällä yhteen Pohjoismaat olisivat vahvempia.
Pohjoismainen valtio olisi reilun 25 miljoonan suurvalta, joka olisi myös maailman kymmenenneksi suurin talous. Kaikissa maissa on vahva demokraattinen perinne. Suurella Länsimaisella valtiolla voisi olla enemmän painoarvoa kansainvälisessä politiikassa kuin yksitäisillä pienemmillä. Tämän lisäksi Pohjoismaissa vallitseva yhtenäinen talousalue voisi olla kiinnostava alusta sijoittajille.
Toisaalta toisesta näkökulmasta yllä mainitut vaikutukset lienee mahdollista saavuttaa myös ilman liittovaltiota. Ja kenties liika byrokratia ei ole hyvästä? Koska pohjoismaisen liittovaltioajatuksen historia ei välttämättä ole kaikille lukijoille tuttu, alle on tiivistetty lyhyesti sen historia sekä yleisiä argumentteja liittovaltion puolesta ja sitä vastaan.
Historiaa: * Pohjoismaisen liittovaltion taustalla on vahvasti Kalmarin unioni, joka oli Tanskan Ruotsin (jonka osana Suomi) ja Norjan personaaliunioni 1300-luvun lopulta 1500-luvun alkuun * 1800- ja 1900-luvuilla ajatus on noussut esille, sillä on pelätty että yksittäiset Pohjoismaat eivät pärjäisi Euroopan suurvaltojen välissä * Vahvaa kannatusta idea sai 1920-luvulla idän uhkaa vastaan, mutta konkreettisia toimia ei seurannut * Toisen maailmansodan jälkeen aate sai kiinnostusta osakseen mutta kylmä sota pitkälti esti julkisen puhumisen aiheesta * Nykypäivänä Euroopan unioni on pääasiallinen jäsenmaidensa yhteistyöalusta, mutta Pohjoismaat tekevät runsaasti yhteistyötä. Varsinainen liittovaltio katsotaan usein hankalaksi toteuttaa yhdessä EU:n kanssa Mahdolliset hyödyt: * Enemmän vaikutusvaltaa kansainvälisessä politiikassa * Vahva yhteinen puolustus * Demokraattinen tapa tehdä yhteistyötä * Liittovaltio kiinnostava sijoituskohde * Yhteinen tiedeyhteistyö tuottaisi suuria tuloksia Yleistä kritiikkiä: * Liittovaltio ei tuo merkittävää hyötyä nykypäivänä * Liittovaltio ei sovellu yhdessä EU-jäsenyyden kanssa * Liittovaltio olisi kallis * Pohjoismaat ovat liian erilaisia toimimaan yhteisenä valtiona
Tulevaisuuden näkymät
Parhaillaan Eurooppa osoittaa kuohumisen merkkejä. Suomelle Pohjoismaat ovat luonnollisia yhteistyökumppaneita, sillä yhteinen arvopohja mahdollistaa yhteistyön myös vaikeina aikoina. Yhdessä Pohjoismaat ovat voimakkaita ja ne kykenevät vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin sekä kehittämään fennoskandian kilven aluetta myös pitkällä tähtäimellä, silmällä pitäen esimerkiksi ilmastonmuutosta. Pohjoismailla on yhteinen tulevaisuus.
“Haluan nähdä Pohjoismaiden tulevaisuuden valoisana. Kunhan yhteistyöhalua on, voidaan saavuttaa enemmän yhdessä kuin yksilöinä. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaatii yhteisiä päätöksiä ja yhdessä Pohjoismaat voisivat olla esimerkkinä muulle maailmalle. Tosin korona-aikanakin on huomattu, että maat toimivat helposti kansallinen etu ensin. Koko pohjoismainen yhteistyö perustuu siihen, että kunnioitetaan maiden suvereenisuutta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että suurempia yhteisiä päätöksiä ei tehtäisi. Paljon on vielä tehtävää, jotta pohjoismainen yhteistyö todella toimisi laajemmissa kysymyksissä. Historiallisesti ulkoiset uhat ovat tuoneet Pohjoismaita yhteen, kun on haluttu suojella yhteistä arvoja. Maailma muuttuu yhä nopeammin ja uusia uhkia nousee. Ilmastonmuutos kuin pandemiakaan ei pysähdy kansallisvaltioiden rajoille. Olisikin hyödyllistä olla yhdessä vahvempia.” päättää Karjalainen.
Suuret kiitokset Troy Kajserille, Maria Karjalaiselle ja Carina Mårtenssonille haastatteluista.
Lauri Hietanen
18-vuotias lukiolainen ja Debatin toimittaja Espoosta
Pääkuva: Canva.