Opiskelijat ovat olleet hyvin tiukalla viimevuosien aikana. Korona on pistänyt monen opiskelijan suunnitelmat uusiksi niin opintojen, tulevaisuuden kuin taloudenkin puolesta. Opintolainaa on nostettu enemmän kuin koskaan ja tämän vuoden alussa sitä on nostettu ennätysmäärä. Korona on vielä keskuudessamme, mutta rajoitukset ovat kuitenkin helpottaneet. Opiskelijoiden elämä on kuitenkin menossa tiukemmaksi uuden kriisin myötä.  

Vuonna 2017 tehtiin opintotukiuudistus, jonka yksi muutos oli lainerien suuruuden kasvu. Mahdollisuus suurempien lainaerien nostoon kasvoi, joten luonnollisesti myös lainaa on nostettu enemmän. Opiskelijoiden toimeentulo on lainapainotteista ja se näkyykin siinä, että Suomen Pankin tilaston mukaan keväällä nostettu opintolainan kokonaispääoma oli 5,5 miljardia euroa.  

Lainasta ja opintotukiuudistuksesta huolimatta opiskelijoiden toimeentulo ei ole turvattu. Vuonna 2017 elimme hyvin erilaista aikaa, kun nyt elämme. Uudistuksen jälkeen olemme kohdanneet pandemian ja sodan, jotka molemmat vaikuttavat raskaasti globaaliin talouteen. Tällä hetkellä inflaatio on isoin toimeentulon ja ostovoiman heikentäjä. Inflaatio iskee kaikkiin ja hallitus onkin esittänyt sosiaaliturvaetuuksien aikaistettua indeksikorotusta. Indeksikorotukset eivät kuitenkaan vaikuta opiskelijoiden talouteen lainapainotteisuuden vuoksi.   

Inflaation ja epävarman maailmantilanteen vuoksi myös korot ovat kasvussa. Opintolainan korot voivat nousta suuriksikin, etenkin jos lainaa on pitänyt ottaa paljon. On pohdittava voisiko opintolainan koroille asettaa nopealla aikataululla esimerkiksi korkokaton. Suuresta lainasta huolimatta ostovoiman heikentyminen näkyy opiskelijan arjessa. Nyt on nopeasti pohdittava ratkaisuja opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi. Nopeiden ratkaisujen lisäksi on tehtävä muutoksia tulevaisuudelle ja purettava lainakeskeistä järjestelmää.   

Onko opiskelijoiden ainoa vaihtoehto tosiaan toimeentulotuki? 

Opintorahan suuruus on tarkastelussa vuosittain. Tarkastelu tehdään lukuvuoden alussa kansaneläkeindeksillä. Tänä vuonna opintorahaan tehdään korotus 1.8 alkaen. Korotus on 5,7% ja siinä on mukana normaali, sekä ylimääräinen indeksitarkistus. Normaalisti kansaneläkeindeksi tarkastetaan vuosittain tammikuussa, mutta nyt inflaation vuoksi on tehty ylimääräinen tarkistus.  

Korotus tarkoittaa opiskelijalle 14,5 euroa kuukaudessa. Ostovoima on kuitenkin Ylen haastatteleman Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelijan Ilpo Lahtisen mukaan laskenut viimeisen viiden vuoden aikana yli 65 euroa. Lahtisen mukaan inflaatio on nyt voimakkaampi.  

Opiskelija voi joutua turvautumaan toimeentulotukeen. Opintotuen saajan toimeentulon edellytys ei voi olla kuukausittainen toimeentulotukeen nojaaminen. Etupainoinen politiikka ja inflaatioon vastaaminen on jo myöhäistä, nyt on tehtävä konkreettisia ratkaisuja.  

Tilanteen ratkaisu vaatii seuraavalta hallitukselta tekoja.  

Vuonna 2014 tehtiin opintotukikuukausiin leikkauksia. Korkeakouluopintojen kokonaistukiajan muutos oli 70 kuukaudesta 64 kuukauteen. Opiskelijoiden tukikuukausien määrä tulisi palauttaa tasoon, joka ennen leikkauksia oli. Opintotukikuukausia on siis korotettava. 

Mielestäni kuukausien määrä ei ole ainoa korotusta vaativa asia. Opiskelijoiden lainanhyvitykseen on myös saatava korotus. Tämän vaalikauden ohjelmassa ei ole mukana kumpaakaan korotusta. Jää siis seuraavan hallituksen tehtäväksi tarttua opiskelijoiden tukien ongelmiin. Siitä huolimatta, että suuret muutokset jäävät seuraavalle hallitukselle on nyt tartuttava ongelmiin, joita hintojen nousu tuo tullessaan –nopealla aikataululla.  

Iris Nordman

Lähteet: 

Opintotuen historia, nykypäivä ja tulevaisuus, Kela 03/2022 (Lahtinen) https://www.kela.fi/documents/10180/1169455/optuhistoriap.pdf 

“Opintolainaa nostetaan nyt ennätysmääriä – näin inflaatio vaikuttaa opintovelkoihin”, Yle, 9.6.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12481911