Taru Salovaara

Arvoista puhutaan nykyään paljon, mutta milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään omia arvojasi? Monen on helppo mukailla ja yhtyä muiden arvoihin, mutta mitkä ovat sinun arvosi ja miksi juuri ne ovat sinulle tärkeitä? Jos taas olet se, joka puhuu vahvasti omien arvojensa puolesta, voitko vilpittömästi sanoa eläväsi julistamiesi arvojen mukaisesti?

Jotta omaa arvomaailmaa voi tarkastella lähemmin, on ymmärrettävä mitä arvolla oikeastaan tarkoitetaan. Arvolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, sillä eri tieteenalat tulkitsevat sitä hieman eri tavoin. Sillä voidaan viitata esimerkiksi johonkin toivottuun tai merkitykselliseen asiaan, suotavaan käyttäytymiseen tai päämäärään. Arvot voidaan jakaa myös moraalisiin ja ei-moraalisiin arvoihin. Ihmisen hyvyys nähdään moraalisena arvona, kun taas kulkuvälineen hyvyys ei-moraalisena.

Vaihtoehtoisesti arvot voidaan jaotella arvokkaiksi koettuihin, arvostettaviin, ihanteena pidettäviin ja varsinaisiin arvoihin. Rajat erilaisten luokittelujen välillä ovat kuitenkin häilyviä.

Arvot ohjaavat ihmisten tai ihmisryhmien toimintaa. On luonnollista, että samanlainen ajatusmaailma ja päämäärä ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tärkeäksi kokemansa asian puolesta. Parhaimmillaan tällä tavoin voidaan muuttaa koko yhteiskuntaa paremmaksi, mutta toisaalta yhteiset arvot ohjaavat myös erilaisia ääriliikkeitä omassa toiminnassaan. Yhteiskunnassa vallitseekin monien arvojen osalta vahva vastakkain asettelu, mikä usein johtaa oman edun tavoitteluun yhteiseen hyvään panostamisen sijaan. Ongelmalliseksi arvokeskustelun ja arvojen mukaan toimimisen tekee se, että eri ihmisryhmille eri arvot ovat tärkeitä ja tavoiteltavia.

Elämän perusarvot ovat tyypillisesti varsin pysyviä, mutta arvomaailma myös muovautuu elämän aikana elämänkokemusten ja tietoisuuden lisääntyessä. Ympäröivä maailma, yhteiskunta, kulttuuri ja elinpiirimme vaikuttavat siihen, millaiseksi arvomaailmamme muodostuu. Esimerkiksi suomalaisessa yhteiskunnassa ahkeruus on ollut kautta aikain yksi keskeisistä arvoista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen suomalaisen tulisi pitää sitä henkilökohtaisesti tärkeänä arvona omassa elämässään.

Yhteiskunta vaikuttaa arvoihimme

Myös aika, jota elämme, vaikuttaa arvomaailmaamme. Tällä hetkellä erityisesti nuorten keskuudessa vihreät arvot ovat nousseet keskeisiksi. Vihreiden arvojen suosiminen on suorastaan trendikästä. On hienoa, että niitä pidetään tärkeinä, mutta kuinka moni todella elää niiden mukaisesti? Kyseessä on laaja käsite ja se voi tarkoittaa ihmisille hyvin erilaisia asioita. Jollekin kyseessä on kokonaisvaltainen elämäntapa ja osalle se tarkoittaa parempien valintojen tekemistä pienissä arjen asioissa.

Samaan aikaan kun vihreitä arvoja nostetaan esille niin arkisissa keskusteluissa kuin laajamittaisemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussakin, moni vihreitä arvoja kannattava on valmis kuitenkin luopumaan arvoistaan esimerkiksi pikamuotiketjussa asioidessaan. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen siitä, kuinka ehdoton omien arvojen suhteen on oltava.

Jos mietitään vaikkapa tätä pikamuotiketju-esimerkkiä, niin valtaosa tiedostaa ketjuihin liittyvät ongelmat, mutta asioi niissä silti. Moni ajattelee, että ostaisi mieluummin kestävästi ja eettisesti tuotettuja vaatteita, mutta tällaisten tuotteiden korkeammat hinnat ajavat monet pikamuotiketjuihin yhä uudelleen ja uudelleen. Esimerkiksi opiskelijana voi olla vaikea maksaa suomalaisena käsityönä tehdystä vaatekappaleesta 200 euroa, kun vastaavan voi saada parilla kympillä ketjuliikkeestä. Valinnat eivät siis aina ole kiinni pelkästään arvoistamme, vaan myös monet käytännön asiat vaikuttavat todellisiin mahdollisuuksiin toimia arvojemme mukaisesti.

Vihreiden arvojen näkökulmasta jokaisella on mahdollisuus tehdä hyviä valintoja, mutta se vaatii usein perehtymistä ja tiedon kartuttamista. Myös se on osaltaan valinta – oletko valmis näkemään vaivaa tärkeänä pitämiesi arvojen eteen? Nykyään tietoa on kuitenkin saatavilla helposti niissäkin kanavissa, joissa ihmiset muutoinkin viettävät aikaansa. Instagramissa kannattaa ottaa seurantaan muun muassa arkisiin ekotekoihin ja kestävään elämäntapaan vinkkejä tarjoavat @konkreettinen ja @sugarhelsinki.

Korona laittaa pohtimaan arvoja

Kuluvana vuonna moni on joutunut pohtimaan omia arvojaan maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi. Erilaisten rajoitusten vallitessa ihmiset ovat esimerkiksi löytäneet uudelleen luonnon. Ulkoilumaastot ovat täyttyneet ihmisistä ja metsät marjastajista ja sienestäjistä. Ulkomaanmatkojen sijaan matkailu on kohdennettu kotimaahan ja sosiaalinen media on täyttynyt toinen toistaan upeammista kotimaan lomakohteiden kuvista. Kaikki tämä on ollut koko ajan käsiemme ulottuvilla, mutta vasta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa olemme oppineet arvostamaan näitä asioita.

Pohdiskellessani tätä kirjoitusta mieleeni nousi valtava määrä kysymyksiä, mutta vain vähän vastauksia. Pysähdyin myös itse miettimään, mihin omat arvoni perustuvat ja voinko sanoa eläväni niiden mukaisesti. Pohdinnan lopputulemana voin todeta, että paljon on vielä töitä tehtävänä, mutta ainakin minulla vahva pyrkimys kehittää toimintaani arvojani vastaavaksi. Ja ehkä se juuri onkin asian ydin – koska maailma ei ole vielä valmis, ei sinunkaan tarvitse olla. Riittää, että teet parhaasi kehittyäksesi.

Taru Salovaara on hiljattain valmistunut sairaanhoitaja, joka pohtii paljon elämänarvoja niin työssään kuin vapaa-ajallaankin.

Artikkelin pääkuva: Charles Nambasi / Isorepublic.