Kuntavaalien alla puhutaan jälleen tuttuun tapaan eri ikäryhmien äänestysaktiivisuudesta ja arvioidaan sen vaikutuksia lopulliseen tulokseen. Korona-ajan vaalit ovat siirtäneet politiikan painopistettä entistä enemmän sosiaaliseen mediaan ja onkin arveltu, että tämä voi kannustaa nuoria ahkerammin vaaliuurnille. Yhtä lailla se voi myös karkottaa nuoria, jos poliittista sisältöä on heidän mielestään liikaa ja se ahdistaa heitä.

Tuskin kenellekään tulee uutena asiana se, että nuorten äänestysaktiivisuus muita ikäryhmiä heikompaa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa 18-24-vuotiasta ainoastaan 35 prosenttia käytti äänioikeuttaan ja 25-34-vuotiaistakin vain noin 43 prosenttia. Aktiivisimmin puolestaan äänestivät 65-74-vuotiaat, joista lähes 75 prosenttia äänesti.

Olisikin syytä pysähtyä miettimään onko nuorten alhainen äänestysaktiivisuus syy vai seuraus. Valtuustoissa nuoret, naiset ja vähemmistöt ovat aliedustettuina. Keskivertovaltuutettu on noin 50-vuotias mies. On aiheellista kysyä, kuinka hyvin valtuutetut keskimäärin tuntevat nuorten arkea ja ennen kaikkea ajavat nuorille tärkeitä asioita? Voisiko nuorten heikko äänestysaktiivisuus olla seurausta siitä, että heille tärkeitä asioita ei ole huomioitu riittävästi päätöksenteossa?

Pixabay.

Parhaita asiantuntijoita nuorten arjesta kertomaan ovat nuoret itse. Monella nuorella ei ole varaa kampanjoida näkyvästi, jolloin hyvätkin ehdokkaat saattavat jäädä piiloon. Siksi kaikki ehdokkaille osoitettu tuki, suositukset tutuille ja vaikkapa somejulkaisujen jakaminen on äärimmäisen tärkeää. Ja ennen kaikkea tietenkin äänestäminen. Viime kuntavaaleissa ainoastaan 10 prosenttia valituista valtuutetuista oli nuoria.

Jotta nuoret tulevat kuulluksi, tarvitaan valtuustoihin niitä, jotka puhuvat nuorten puolesta. Mutta myös niitä, jotka ovat itse nuoria. Maailma muuttuu valtavaa vauhtia ja nykynuorten arki ja todellisuus näyttää hyvin erilaiselta kuin sukupolvi tai kaksi sitten.

Debatti haluaakin kannustaa nuoria käymään aktiivisesti vaaliuurnilla – joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä. Nyt päätetään monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ennen kaikkea meidän nuorten elämään tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Siksi tarvitsemme myös päättäjiä, jotka asettavat nuorten tarpeet ja tulevaisuuden näkymät etusijalle.

Tässä vielä muutama vinkki äänestämiseen:

• Tärkeintä on, että äänestät – vain äänestämällä voit vaikuttaa, sinun äänelläsi on väliä.
• Käyttämättä jätetty ääni on aina ääni jollekin muulle – käytännössä iäkkäiden, ahkerasti äänestävien äänestämille ehdokkaille, puolueille ja asioille.
• Ääni kannattaa antaa nuorelle ehdokkaalle, sillä kukapa ymmärtäisi nuoren arkea paremmin kuin toinen nuori.
• Jos et tiedä ketä äänestää, keskustelu kavereiden tai perheen kanssa tai seuraa kiinnostavia ehdokkaita somessa (myös he kertovat enemmän kuin mielellään itsestään tai omista teemoistaan lisää)
• Myös vaalikoneet ovat oivallinen tapa löytää oma ehdokas. Tässä muutamia vaalikoneita tsekattavaksi, jos oma ehdokas on vielä hakusessa
• Nuorten vaalikone
• Ylen vaalikone
• Sanoman vaalikone

Äänestysintoa!

Taru Salovaara
Debatin vastaava toimittaja

Ennakkoäänestys kotimaassa on käynnissä 26.5.-8.6.2021 ja varsinainen vaalipäivä on 13.6.2021. Ennakkoäänestää voit missä tahansa ennakkoäänestyspisteessä, mutta vaalipäivänä sinun on äänestettävä äänestyslipukkeessa mainitussa paikassa.