Mohamed Shimer
Elokuun 26. päivänä metsäyhtiö UPM ilmoitti sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan vuoden loppuun mennessä. Päätöksen myötä Jämsän kaupunki menettää 450 työpaikkaa. Arvio voi olla maltillinen, sillä tehtaan sulkeminen asettaa myös monen alihankkijan työpaikan vaakalaudalle ja on omiaan heikentämään kaupungin taloutta.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti pääministeri Sanna Marinia tehtaan sulkemisesta. Hänen mukaansa tehtaan sulkeminen oli suoraa seurausta hallituksen harjoittamasta politiikasta. UPM puolestaan esitti, että syyllisiä tehtaan sulkemiseen olivat hallituksen lisäksi myös verotus, logistiikkakustannukset ja suomalaisen työvoiman korkeat kustannukset. Moni elinkeinoelämän taho yhtyi UPM:n aloittamaan kuoroon.
Keskustelun avauksissa ei tanssittu todellisuuden tahdissa. Tilastojen valossa suomalainen työvoima on pohjoismaiden halvinta, ja sen taso on reilusti myös muihin verrokkimaihin nähden matalampi. Hallitus on pyrkinyt politiikassaan kautta linjan tukemaan Suomen vientiteollisuutta ja suomalaista elinkeinoelämää niin koronan oloissa kuin ennen koronakriisiä.
Jokainen taantuma on omaleimainen. Yhdistäviä tekijöitä on kuitenkin olemassa. Yksi sellainen on taantumien vaikutus kansanterveyteen. Vaikutus havaitaan masennuksen, itsemurhien, alkoholin haittakäytön ja lähisuhdeväkivallan määrän kasvuna. Kreikasta tuli finanssikriisin aikana malliesimerkki tällaisesta kehityskulusta.
Kreikan tie
2000-luvulla Kreikan talous saavutti EU-jäsenyyden siivittämänä sen historian korkeampia lukemia. Talousbuumin takana olivat Euroopan unionin rakenne- ja investointirahastot, ulkomaiset investoinnit ja massiiviset yritystuet.
Finanssikriisin rantautuessa Eurooppaan selvisi, että kyse olikin pelkän luovan kirjanpidon varaan rakennetusta valheesta. Kiitos korkean alijäämän ja suuren valtionvelan tason Kreikka tituleerattiin Euroopan sairaaksi mieheksi.
Kreikka päätti kääntyä talousmurheineen kansainväliselle valuuttarahaston eli IMF:n ja Euroopan keskuspankin eli ECB:n puoleen apua varten. Jotta Kreikka pystyi saamaan tukea IMF:ltä ja ECB:ltä sen täytyi suostua suuriin menoleikkauksiin. Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset vaikeuttivat jo heikossa asemassa olevien kreikkalaisten elämää. Eläkeläiset menettivät eläkesäästönsä ja suurin osa heistä päätyi köyhyysrajan alapuolella, minkä lisäksi asunnottomuus kääntyi nousuun. Ajan myötä talouskuripolitiikka muutti vellovan talouskriisin terveyskriisiksi.
Yli miljoonaa pitkäaikaista työtöntä jäivät ilman terveydenhuoltoa ja moni jäi ilman kaipaamansa akuuttia syöpähoitoa. HIV-tartuntatapausten määrä kääntyi nousuun. Taustalla oli hallituksen päätös puolittaa pistosvälineiden vaihto-ohjelmien budjetit ja laskea päihderiippuvaisten hoito-ohjelmien määrää. Lääkeyhtiö Novo Nordisk veti myös diabeteslääkkeitään Kreikasta kun maan hallitus päätti alentaa lääkkeiden hintoja. Noin 50 000 kreikkalaista jäi ilman lääkettä diabeteksen hoitoon. Masennuksesta kärsivien määrä nousi 3,3%:sta 12,3%:iin ja itsemurhien määrä nousi 40%:lla 2008 ja 2013 välisenä aikana.
Käsistä riistäytyneen terveyskriisin oloissa, nuorisotyöttömyyden noustessa huippulukemiin ja äärioikeiston paluun edessä kreikan terveysministeri Andreas Loverdos turvautui ksenofobiaan ja populismiin. Loverdos’in terveysministeriö käynnisti prostituutionvastaisen kampanjan, jonka tavoitteena oli löytää HIV-tartuntatapausten määrän nousuun sopivaa syntipukkia. Lukemattomien syyttömien naisten kuvia ja nimiä julkaistiin ilman lupaa. Taustalla oli uusi lainsäädäntö, joka antoi terveysministeriölle oikeuden testata kenet tahansa. Loverdos myös syytti maahanmuuttajia korkeista terveydenhuollon kustannuksista.
Kreikasta tuli “troikan” koekaniini. Talouskurin piti elvyttää Kreikan taloutta ilman kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Mutta toisin kävi, kokeilu päättyi katastrofaalisin tuloksin ja heikensi sosiaalista koheesiota.
Kreikka kantaa vieläkin seurauksia tuhoisista päätöksistä. Tämä ympäristö mahdollisti äärioikeistopuolue Kultaisen Aamunkoiton nousun keskeiseksi poliittiseksi toimijaksi. Väkivaltainen liike kohdisti katseensa aluksi maahanmuuttajiin, mutta ajan myötä väkivallan kohteeksi päätyivät myös HLBT-yhteisön jäsenet.
Kuohuva 20-luku
Vuonna 1929, Wall Streetin pörssiromahduksen johdosta työnsä menettänyt rakennustyöläinen teki itsemurhan hyppäämällä Empire State Buildingistä. Tarina on surullinen esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia talouden heilumisella on ennen kaikkea työväenluokkaan. 1920-luvusta on nyt kulunut 100-vuotta, mutta tuloerot, poliittinen ja taloudellinen epävarmuus ovat jälleen tapetilla.
Automatisaation, ja teknologisen kehityksen myötä yleisesti, rutiininomaiset työtehtävät häviävät taloudesta. Tämä tarkoittaa, että keskipalkkaiset alat katoavat ja työvoima keskittyy korkeapalkkaisin ja matalapalkkaisin aloihin. Suomessa työllisyyden kasvu on ollut voimakasta, kasvun kohdistuessa kuitenkin pääosin matalapalkkaisiin aloihin. Työmarkkinat ovat siis polarisoituneet. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on iso määrä ihmisiä, jotka elävät taloussuhdanteiden armoilla, ja joihin tulevaisuuden epävarmuus vaikuttaa suuresti.
Ratkaisuna hyvinvointivaltio
Ongelma voidaan ratkaista parantamalla alan vaihtoa mahdollistavien väylä- ja aikuiskoulutusohjelmien tarjontaa. Työvoiman koulutustasoa täytyy siis parantaa, jotta polarisoitumisen trendi voidaan pysäyttää.
Suomessa aikuiskoulutus on valitettavasti epäonnistunut tämän tavoitteen suhteen. Aikuiskoulutusta hyödyntävät pääosin irtisanotut työntekijät, joilla on vahva asema työmarkkinoilla. Hallitus onkin sitoutunut parantamaan aikuiskoulutuksen ja väyläopintojen saatavuutta. Lisäksi oppivelvollisuusiän korottaminen tarkoittaa sitä, että yhä harvempi jää ilman opiskelupaikkaa tai päätyy tässä kehityksessä sosioekonomisesti epävarmaan asemaan.
Polarisoitumisen ongelman ratkaiseminen on kuitenkin todella tärkeä toimi, jolla voimme varmistaa Suomen elinvoiman kriisin jälkeen. Olemme Suomessa melkein koko 2000-luvun tottuneet siihen, että kun edessä on vaikeat ajat, niin hallituksen leikkuri osuu tulevaisuusinvestointeihin ja hyvinvointipalveluihin, vaikeuttaen heikommassa asemassa olevien ihmisten elämää ja heikentäen tulevaisuuden näkymiä. Marinin hallitus on tästä selvä poikkeus.
Lisätalousarvion aihe oli kaikille selvä: työllisyys ja työllisyystoimet. On aivan selvää, että tulevat vuodet enteilevät pahaa. Jo nyt voimme lukea enenevässä määrin siitä kuinka joka puolella Suomea käydään yt-neuvotteluja, joiden tulokset vaikuttavat kymmenientuhansien suomalaisten elämään. Kaipolan tehtaan kaltaisia tilanteita tullaan todennäköisestä näkemään lisää. Populistisille tahoille tämä on kuin jouluaatto. Mahdollisuus käyttää kriisiä syyllisten etsimiseen oman agendansa ajamiseen.
Hallitus päätyikin opposition hampaisiin odotettua suuremman budjetin alijäämän vuoksi. On kuitenkin syytä panna merkille, että alijäämän suuruus johtuu muiden muassa siitä, että leikkausten sijaan hallitus on päättänyt helpottaaa kuntien kokemaa taloudellista ahdinkoa koronakriisin hoitamisessa varmistaen, ettei koulutuksesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista jouduta leikkaamaan.
Aie puolustaa hyvinvointia oli selvää jo ennen budjettiriiheä, kun pääministeri Sanna Marin korosti ykkösaamun Kaipolaa käsittelevässä haastattelussa psykososiaalisten palvelujen merkitystä. Tämä on korona-aikana julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt asia, jonka merkitystä ei sovi vähätellä.
Koronakeväänä yhdistyivät taloustaantuman tuoma taloudellinen epävarmuus ja kansanterveyden vaarantuminen ennenäkemättömän kouriintuntuvalla tavalla. Koronan takia suhdanne-ennusteiden tekeminen on vaikeaa. Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit ennustavat kuitenkin rakentamiselle ja teollisuudelle vaikeita aikoja. Tämä tulee väistämättä heijastumaan myös talouden muihin lohkoihin. Jo pelkästään rakennussektorin tuotannon lasku on omiaan hidastamaan BKT-kasvua.
Korona on joskus ohi, teollisuus vielä elpyy ja työpaikat palaavat, mutta hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen koheesion menettämistä on vaikeata korjata. Kreikka teki faustilaisen vaihtokaupan troikan kanssa ja seisoo nyt varoittavana esimerkkinä tästä. Meidän täytyy puhua vähemmän dieselverosta ja enemmän hyvinvoinnista ja sen turvaamisesta koronakriisin oloissa, kun lomautuksia ja menetettyjä työpaikka on luvassa lisää. Meidän tulee valita kulkeeko Suomi Kreikan tiellä johon päädymme oikeistolaisen talouskuripolitiikan keinoin, eikä kuten Keskon pääjohtaja Mikko Helander väitti, vasemmistolaisen politiikan tai velan kautta.
Hallitus on meidän onneksemme ymmärtänyt sen, että nyt jos koskaan on aika seistä vahvasti kurituspolitiikkaa vastaan ja puolustaa pohjoismaalaista hyvinvointivaltiomallia, jossa jokaiselle turvataan heidän tarvitsemansa palvelut taloussuhdanteista riippumatta.
Mohamed Shimer edistää sosialidemokraattista koulutuspolitiikkaa demariopiskelijoiden hallituksessa ja leipoo vapaa ajallaan quiche-piirakoita.
Artikkelin pääkuva: Canva.
Jutun avainsanat lisätty 13.51. Juttu poistettu hetkeksi saatavilta klo 14 aikoihin teknisen vian vuoksi.