Vappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä. Juhlan alkuperä on klassisten antiikin kulttuurien sijaan pakanallisissa kulttuureissa, kuten kelttiläisyydessä ja germaanisuudessa. Kuten monet muut pakanalliset juhlat, vappu on saanut matkan varrella myös kristillisen merkityksen, tässä yhteydessä 700-luvulla eläneelle baijerilaiselle pyhitetylle abbedissa Valburgille omistettuna juhlana. Vappu-nimen etymologia onkin juuri valburg-lähtöinen ja juhlapäivä onkin Vapun ja Valpurin nimipäivä. Agraarikulttuurissa oli myös tapana kohottaa vappusalkoja ja polttaa vappukokkoja, perinteinä jotka nykyään liitetään juhannukseen.
Paremmin vappu kuitenkin tunnetaan työväen juhlana. Perinne työn juhlistamisesta on peräisin useasta eri tavoista Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sekä vanhalla että uudella mantereella 1800-luvulta asti vietetty päivä on pyhitetty työväen asemalle ja oikeuksille. Erityisen merkittävä oli vaatimus kahdeksan tuntisesta työpäivästä, joka hyväksyttiin Suomessa laiksi eduskunnassa 16.11.1917. Varsinkin viikkotyöaikaa on kuitenkin laskettu myös myöhemmin, esimerkiksi vuonna 1965, jolloin siirryttiin viisipäiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon.
Kehittyvä koulutus
Yhteiskunnallinen kehitys on ollut Suomessa ja pohjoismaissa nopeaa ja koulutustaso on kasvanut ripeästi: vuonna 1970 yli 70% työikäisestä väestöstä oli vailla perusasteen jälkeisiä opintoja, kun vuoteen 2012 mennessä tuo luku oli vain noin 18%. Korkea-asteen, eli yliopisto tai AMK-tason tutkinnon omasi vuonna 1970 11% työikäisistä, kun 2012 vastaava luku oli jo noin 38%. Vappu on paitsi työväen, myös opiskelijoiden juhla ja koulutustason nousu on taannut, että yhä laajeneva osa väestöstä pääsee juhlimaan haalareineen ja valkoisine lakkeineen.
Kuva: Canva.
Demariopiskelijat SONK on jakanut opiskelijatapahtumissa haalarimerkkejä, jossa todetaan, että opiskelu on opiskelijan työ. Näin onkin 2020-luvulla yhä enenevissä määrin. Kehittynyt talousjärjestelmä eriytyneine urapolkuineen edellyttää myös työväeltä entistä korkeampaa koulutusta. Hallitus onkin vasemmistopuolueiden voimin päättänyt pidentää oppivelvollisuusikää 18 vuoteen asti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa toisen asteen opintoihin hakeminen on pakollista. Uudistuksella on mahdollisuus paitsi parantaa Suomen kilpailukykyä, myös ehkäistä syrjäytymistä joka onkin usein seurausta kesken jääneistä opinnoista.
Opiskelijoiden oikeudet
Siinä missä 1800-luvulla vaadittiin kahdeksantuntisia työpäiviä, on viime vuosina ollut esillä ajatus työpäivän lyhentämisestä vain noin kuuteen tuntiin. Kuuden tunnin työpäivä on vanha haave, mutta pelinavauksena arvokas. Tosiasiassa työpäivää on kuitenkin pidennetty 2010-luvulla. Samalla myös viimehallituksen opiskelijoiden sosiaaliturvaan iskenyt neljäsosan leikkaus halventaa ajatusta opiskelusta opiskelijan työnä. Ideaalitilanteessa ahkeran opiskelijan tulisi voida elättää itsensä tekemällä työtään, eli opiskelemalla.
Kuva: Canva
Nykytilanteessa korkeakouluopinnot tulee lähes poikkeuksetta kustantaa lainalla. Velkaantuminen asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan, sillä vähävaraiset ja niukoista oloista ponnistavat opiskelijat usein stressaavat velkaantumista hyväosaisia enemmän. Runsaan hyvinvoinnin 2020-luvulla kenenkään ei pitäisi jättää opintoja vain rahanpuutteen vuoksi. Samalla myös tiukkoja tutkinnon suoritusaikoja voitaisiin höllentää, vapun hengessä. Opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi tulisi nähdä ainakin yhtä tärkeänä kuin työväen aikanaan.
Vuoden 2021 vappua varjostaa jo toista vuotta raivoava globaali pandemia. Etäopetus, etätapahtumat ja erilaiset rajoitukset taloudellisine seuraamuksineen ovat yleistyneet. Vaikkei tätä vappua päästäkkään vielä täysivaltaisesti juhlistamaan, vapun asema työväen ja opiskelijoiden juhlana on hyvä muistaa ja panna merkille. Tappava virus on osoittanut, että maailmaa voi muuttaa ripeästikin, mikäli tahtoa löytyy. Kestävä 2020-luku tulisi saavuttaa vapun perinteitä kunnioittaen.
Oskari Maunuksela
Kirjoittaja on Lounais-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja ja SONKin liittohallituksen jäsen