”Aluevaalit? Niin milloinkas ne oikein on? Ja siis mistä niissä oikeastaan päätetään?” Muun muassa nämä ovat niitä kysymyksiä, joita minulle on toistuvasti esitetty. Ensimmäinen hämmennystä aiheuttaja tekijä on todennäköisesti vaalien nimi. Aiemmin on puhuttu maakunnista ja hyvinvointialueista, mutta vaalit kantavatkin nimeä aluevaalit. Se ei juurikaan kerro mistä on kyse. Omassa politiikkakuplassani aluevaalit ovat kaikkien huulilla, mutta todellisuudessa valtaosalle suomalaisista aihe on melko tuntematon. Jos ihmiset eivät tiedä vaaleista, miten heidät saadaan aktiivisesti vaaliuurnille? Tämä on jokaiselle puolueelle tuhannen taalan kysymys.

Mistä aluevaaleissa onkaan kyse?

Aloitetaan siis perusasioista. Aluevaaleissa päätetään paitsi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, myös pelastustoimen järjestämisestä ja hallinnollisesta uudistuksesta. 

23.1.2022 valitaan aluevaltuusto kahdellekymmenelleyhdelle (21) hyvinvointialueelle. Pienimmillä alueilla valitaan vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta, eivät vain omaa kuntaansa tai kaupunkiaan. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023.

Miten ihmiset herätellään näihin vaaleihin?

Kuva: Pixabay / No-longer-here

Politiikkaan ja vaaleihin liittyy yleisesti kaksi keskeistä haastetta. Ensimmäinen haaste on se, että vaikka kuinka yritetään, politiikasta on vaikeaa tehdä ”mediaseksikästä”. Toinen haaste on se, että ihmisten usko äänestämällä vaikuttamisesta horjuu. Aluevaaleille erityishaasteen luo lisäksi kuntavaalien läheisyys. Edellisistä vaaleista on juuri ja juuri kulunut puoli vuotta. Jaksaako kansa seurata aluevaalikeskustelua, joka myös aktiivisesti asiaa seuraavan näkökulmasta on ollut jokseenkin epäselvää. Ja vaikka jaksaisikin, konkretisoituuko se äänestyspäätöksiksi?

Kun suomalaisilta kysytään, mitkä asiat ovat heille elämässä tärkeitä, oma ja läheisten terveys nousevat arvostuksessa korkealle. Terveyspalvelut ovat myös yksi tärkeimmistä tekijöistä äänestyspäätöksen taustalla. Tästä näkökulmasta voisi kuvitella ihmisten hakeutuvan aktiivisesti vaaliuurnille. Vaalit kuitenkin sijoittuvat haastavaan aikaan joulun pyhien ja vuoden vaihteen jälkeen, joten kampanja-aika jää melko lyhyeksi. Näin ollen on todellinen riski, että ihmiset eivät tiedä näistä vaaleista tai ehdokkaista tarpeeksi äänestääkseen.

Henkilökohtainen huoleni on myös se, että ne keille palvelut, joista näissä vaaleissa päätetään ovat tärkeimpiä, äänestävät heikoiten. Tämä puolestaan näkyy siinä, ketkä näistä palveluista ovat päättämässä. Lopuksi vetoankin kaikkiin – äänestäkää ja kehottakaa myös tuttuja äänestämään. Jakakaa tietoa ja suositelkaa ehdokkaita. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, että haluaa käyttää äänioikeuttaan.

Taru Salovaara

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja aluevaaliehdokas.

Pääkuva: Canva.