Afrikan kehitys kiihtyy kovaa vauhtia ja kuva tulevaisuudesta on kirkkaampi kuin ehkä koskaan aiemmin. Uusien mahdollisuuksien mukana tosin kulkevat myös haasteet. Harmillisen usein esiin nousevat vain ongelmat liittyen: väestönkasvuun, köyhyyteen, konflikteihin, demokratiaan, tai kansainvälisen toimijuuden heikkouteen. Keskittyminen yksinomaan ongelmiin syö huomion pois olemassa olevilta mahdollisuuksilta. Sen sijaan onkin tärkeää vaalia tulevaisuuteen katsovaa narratiivia, jossa mahdollisuudet nousevat ongelmien rinnalle.

Huomioiden Afrikan maantieteellisen valtavuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden kirjon, vastaaminen kysymyksiin Afrikan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta onkin haasteellista. Mutta, ongelmien sekä mahdollisuuksien tasavertainen puntaroiminen ei ole tietenkään mahdotonta. Pohtiessa ja tarkastellessa Afrikan valtavaa kehitys potentiaalia onkin myös tärkeää kysyä, mitkä ovat niitä suuria haasteita, joiden voimme nähdä seisovan Afrikan kehityksen sekä siihen liittyvien mahdollisuuksien tiellä?

Väestönkasvu – uhka sekä mahdollisuus

Yhtenä kuormittavimmista tulevaisuuden kysymyksistä varsinkin Saharan eteläpuolisen Afrikan kohdalla nousee väestönkehityksestä johtavat haasteet. Jos tarkastellaan väestötrendien kehitystä globaalilla tasolla voimme huomata alueittain lähes päinvastaisia kehityssuuntia. Vaikkakin The Lancetin julkaisemassa laajassa raportissa, ennuste tulevan vuosisadan kohdalle povaa maailmanlaajuista syntyvyyden laskua ja siten maailman väestön mahdollista kutistumista, jyrkintä kontrastia syntyvyysluvuissa edustavat tällä hetkellä esimerkiksi, Japani ja Nigeria. Japanin edetessä syvemmälle kohti väestönsä vanhenemista ja asteittaista katoamista, Nigerian kohdalla väestönkasvu on ennustettu kasvavan läpi 2100-luvun ja näin nousevan maailman toiseksi suurimmaksi väestöksi vuosisadan loppuun mennessä.

Toki, hedelmällisyys ja syntyvyysluvut vaihtelevat osittain suurestikin Afrikan sisällä ja huomioon tuleekin ottaa huomattavat erot esimerkiksi itäisen- ja läntisen-Afrikan välillä. Nigerian lisäksi raportti arvioi korkean syntyvyyden ja väestönkasvun jatkuvan myös esimerkiksi, Kongon demokraattisen tasavallan, Tansanian ja Etiopian kohdalla. Korkea syntyvyys ja väestönkasvu ei tietenkään yksissään ole kertomaan hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta edistymisestä suuntaan taikka toiseen.

Afrikan valtavassa nuorien väestössä on tulevaisuuden voima. Kuva: Pixabay

Työpaikkojen ja koulutuksen tasa-arvoinen takaaminen on myös yksi Afrikan ja etenkin Saharan etelänpuoleisen-Afrikan kohtaamista haasteista. Etenkin tyttöjen ja naisten toiseen asteen koulutuksella on nähty olevan merkittävä yksittäisvaikutus syntyvyyslukujen tasapainottumiseen. Koulutuksen ja työpaikkojen ohella valtioiden on aktiivisten poliittisten linjausten kautta huolehdittava perhesuunnitteluohjelmien järjestämisestä sekä ehkäisyvälineiden saatavuudesta.

Väestönkasvun ohella omat haasteet ja mahdollisuutensa luovat paisuvat muuttoliikkeet kaupunkeihin. Kuten ulkoministeriön teettämässä tilausselvityksessä Afrikan megatrendeistä tutkija Emma Hakala toteaa: ”Kaupungistumisessa on sekä riskejä että mahdollisuuksia. Riskit liittyvät siihen, että työpaikat kaupungeissa ovat usein epävirallisia eivätkä tarjoa turvattua elinkeinoa. Nuoret eivät siis löydä niitä mahdollisuuksia, joita tulevat kaupungeista etsimään, joten yhä suurempi osa väestöstä päätyy slummeihin ja köyhyys ja eriarvoisuus kasvavat”.

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan

Kuten meitä kaikkia, etenkin Afrikkaa koskevat ilmastonmuutoksen myötä syvenevät ongelmat. Puhuessamme tehokkaista ja riittävistä ilmastotoimista vaativat ne kuitenkin toimivan hallinnon ja yhteiskunnan lisäksi suuria investointeja. Afrikka onkin maanosa, johon ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan raskainten, eikä mikään kestävän kehityksen strategia voi onnistua, ellei Afrikka ja sen sadat miljoonat asukkaat ole täysipainoisesti osallistettuina.

Liikenne tuottaa noin 80% Afrikan päästöistä. Suurkaupungin ruuhkaa Nigerian Lagosissa. Kuva: The Atlantic

Globaalilla tasolla mitattuna Afrikan hiilidioksidipäästöt ovat minimaaliset suhteutettuna sen väkilukuun mutta ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat ovatkin moninkertaiset, tuottaen erittäin suurta tuhoa huomattavalle osalle luontoa ja väestöä. Loikatakseen kohti puhtaampaa teknologiaa ja vähäpäästöistä energiantuotantoa, Afrikka tarvitsee teknologisen yhteistyön lisäksi taloudellista tukea etenkin: hillitäkseen metsien katoamista, ekosysteemivyöhykkeiden siirtymistä, tautien leviämistä ja ruokaturvan vaarantumista miljoonilta.

Raskaan teollisuuden sijaan, tällä hetkellä Afrikan kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa aiheutuu liikenteestä. Kaupunkien kasvaessa kovaa vauhtia lisääntyvät myös moottoriajoneuvojen määrä kasvattaen liikenteen aiheuttamaa vahinkoa terveydelle ja luonnolle. Etsiessä uusia teknologioita ja vaihtoehtoisia energiantuotanto muotoja, Afrikka omaakin valtavan potentiaalin puhtaiden energianlähteiden kuten mm: tuulivoiman, aurinkosähkön, biokaasun ja aaltoenergian tuotannossa.

Afrikan Unioni laajenevan toimijuuden ja kasvun moottorina

Vuonna 2002 perustettu Afrikan Unioni siirtyi entisen vuonna 1963 perustetun OAU:n tilalle. Afrikan Unioni koostuu kaikista 55:stä Afrikan valtiosta. Tete Antonio/Wordpress

Viime vuosien saatossa kiihtynyt afrikkalaisten ja globaalien päättäjien välinen yhteistyö kaikkien hyvinvoinnin parantamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden ja Afrikan Unionin Agenda 2063 -ohjelman mukaisesti, edustaa uutta yhteistä energiaa ja toimijuutta Afrikan potentiaalin ympärillä. Afrikan Unionin aktiivisen toiminnan ansiosta on nähty huomattavia harppauksia liiketoimintaympäristöjen kehityksessä, globaalin toimijuuden vahvistamisessa, kansalaisten vapaammassa liikkuvuudessa sekä niin sanotun panafrikkalaisen yhtenäistymisen lujittamisessa. Laaja alueellinen integraatio onkin jo tuonut Afrikan vapaakauppasopimuksen ympärille, jossa innovaatioille ja uusille teknologioille on mahdollisuus levitä vapaasti. Alue ei olekaan koskaan aiemmin ollut paremmin pohjustettu kaupalle, investoinneille ja kaikkia osapuolia hyödyttäville kumppanuuksille.

Isona osana Afrikan Unionin Agenda 2063 projektia, vuonna 2018 julkistettu ja 2019 ratifioitu Afrikan vapaakauppasopimus onkin nostattanut tuulta purjeisiin aivan uudella tasolla. Tämän vuoden alusta käyntiin lähtevällä sopimuksella saatetaan yhteen 1,3 miljardin kuluttajan kattava alue, joka koostuu yhteensä 54 Afrikan unionin jäsenmaasta, jättäen vain Eritrean sopimuksen ulkopuolelle. Näin ollen maiden määrällä mitattuna uusi vapaakauppa-alue on maailman suurin.

Afrikan Unionin vuonna 2018 julkistaman Afrikan mantereen vapaakauppasopimuksen (AfCFTA) on tarkoitus luoda maailman suurin vapaakauppa-alue. STR/AFP/GETTY IMAGES

Ruandan presidentin Paul Kagamen visioiman maanosan keskinäisen kaupan laajentamisen lisäksi on määrä tulla voimaan unionin hanke vapaan liikkuvuuden avaamisesta. Tavoitteena olisi saada aloite voimaan jo ennen tämän vuoden loppua ja toteutuessaan afrikkalaisille avautuisi, yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta, viisumivapaa liikkuvuus ja mahdollisuus panafrikkalaiseen passiin.

Mahdollisuudet tämän asteisen yhdentymisen myötä ovatkin valtavat, mutta suurien talouspoliittisten hankkeiden mukana kulkevat aina myös omat riskinsä. Afrikan maiden tuleekin tulevina vuosina paneutua suurella energialla hyvän hallinnon ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseen. Panostaen yhdenvertaisiin ja demokraattisesti hyväksyttyihin hallintotapoihin, yhtenäisenä toimijana Afrikalla on erittäin suuri todennäköisyys vahvistaa asemaansa itsenäisenä globaalina toimijana, niin taloudessa kuin ulkopolitiikassa. Kuten Liselott Lindström toteaa artikkelissaan: ”Kun Afrikan riippuvuus ulkopuolisista valtioista vähenee, mantereella olisi mahdollisuus vihdoin päästä irti vanhoista geopoliittisista, taloudellisista ja sosiokulttuurisista kahleistaan ja edetä kohti omannäköistään tulevaisuutta.”

Vaikka ratkaistavana on monia haasteita niin köyhyyden vähentämiseksi, demokratian vahvistamisen sekä riittävän energian ja sähkön tuottamisessa teollisuuden tavoitteiden täyttämiseksi— Afrikan tulevaisuuden näkymät näyttävät nyt valoisammilta kuin ehkä missään vaiheessa lähihistoriaamme.

Juuso Sairanen

Juuso Sairanen on globaalista kehityksestä kiinnostunut loppusuoralla oleva maailmanpolitiikan maisteriopiskelija.

Pääkuva: GTR